Tampere, and the living is easy.

Hiphei ja heipparallaa!

Tässä se nyt on. Tampere. JIPIIIIIII.
Fiilikset on ihan hieman katossa vaikka koko päivä on ollukki melkosta sählinkiä mutta loppu hyvin, kaikki hyvin :))

Aamu kahdeksalta kello alkoi vaatia heräämistä (lue: torkun kanssa puol 9.... c;) ja heti pakkaamisvaihde silmään. Puol 11 aikaan saapui sitten muuttoapulaiset (isi ja A:n isi.... lähimmäisistä otetaan kaikki irti) ja ku ihmeen kautta kaikki meidän tavarat mahtu siihen pakettiautolliseen ja peräkärryyn. Multa pääsi SUURI helpotuksen huokaus jo siinä vaiheessa. Tosin A:n tietokone plus muuta pientä rompetta meni vielä A:n iskän autoon mutta sivuseikka, eteenpäin.

Tampereen puolelle ku päästiin ni avainten haun kautta koukattiin sitten tähän uuteen osoitteeseen. Jännitys tiivisty viimeistään siinä vaiheessa kun oltii avaamassa kotiovea, viimeks nimittäin ku kämppä nähtiin ni näkyhän ei ollut mitenkää silmiä hivelevä.... Muovimattolattiaan oltiin piirretty, vähän epämääräisiä roiskeita ja tahroja pitkin lattioita ja seiniä, reikä olohuoneen seinässä ja paikat repsotti muutenki ihan täysin. En ollu todellakaan vakuuttunu et mihin ollaan ryhtymässä, mut nimet lyötiin vuokrasopimukseen täyden pintaremonttilupauksen ansiosta. Mutta kun sen oven sitten vihdoin sai avattua, olisin voinu jäädä sisälle heti. Vastamaalatut ihanat seinät, laminaattilattia (<3 !!), olohuoneessa harmaa tehosteseinä, ja keittiössä aivan tuliterä uus hella. Hymy on ollu korvissa koko päivän.

Tässä sitä nyt sit istuskellaan tietokoneella uudessa kämpässä joka täyttää kaikki tän hetkiset haaveet. Maha täynnä ruokaa, suihkunraikkaana, perjantai-illan herkkuja odotellen ja kohta joku hyvä elokuva pyörimään...
Life is good.

-M

From a small city to a bigger one

Nyt löyty syy bloggailun aloittamiseen, nimittäin muutto uusiin maisemiin! Tai no, maisemat nyt on jo ennestään melko tutut, kyseessä siis Tampereen big city :---)

Onhan se vähän outoo muuttaa kaupungista jossa on asunu viimeiset 20 vuotta, mutta kyllä sen sisimmässään tietää että maisemanvaihdos on ainoastaan ja vain hyvin tervetullut. Varsinkin, kun kouluun pääsemisen myötä on helppo lähteä uuteen  kaupunkiin opiskeluiden perässä. Joten kun vihdoin on käsissä avaimet uuden elämän aloittamiseen, miksei sitä mahdollisuutta käyttäisi? Ei muuta ku poikaystävä, kamppeet ja ainoastaan hyvät muistot tästä pienestä kaupungista kainaloon ja eiköhän mennä!

Blogissani kirjottelen siis elämästä uusissa maisemissa, opiskelun aloittamisesta vuoden tauon jälkeen, vanhojen kavereiden kaipaamisesta ja kaikista muista uusista tuulista mitä ikinä elämä eteen heittääkään.

Huomenna se h-hetki siis koittaa, tamperelaistumisen aloittaminen. Sitä vielä yhden yön odottaen,

-M